Seuraavassa tarinassa ChatGPT:lle on opetettu oma tyylini kirjoittaa antamalla sille analysoitavaksi ja imitoitavaksi Facebookissa julkaistu päivitykseni CERNin hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen vierailusta 6/2023:

Ad Astra - Kaksi kuvitteellista avaruusmatkaa CERNin matkan pohjalta


Viikko sitten, vierailtuani CERNissä - ihmiskunnan tieteellisen tutkimuksen mestariteoksessa, nousin Sojuz MS-aluksessa taivaalle, kohti Kansainvälistä avaruusasemaa (ISS). Yllättäen olin katselemassa Maan sinistä kauneutta ISS:n Harmony-moduulista, joka on yksi aseman seitsemästä oleskelutilasta. Silmieni edessä avautui täysin uudenlainen paletti, täynnä teknologiaa, jota ei näkisi kotonani tai edes CERNissä.

Täällä, noin 408 kilometrin korkeudessa, ei ole huolta energiakriiseistä. Meillä on aurinkopaneelit, jotka tuottavat energiaa ISS:n tarpeisiin. Mutta muita haasteita on yllin kyllin. Suljetussa järjestelmässä, jossa elämän pitää jatkua ilman uutta happea tai vettä, kierrätys on kaiken a ja o. Universal Waste Management System (UWMS) näyttää yllättävän samanlaiselta kuin maanpäällinen wc, mutta sen toiminta on aivan toista luokkaa. Se kerää jätökset ja muuttaa ne taas käyttökelpoiseksi, säästäen samalla välttämättömät resurssit. Jopa hiilidioksidin, jota hengitämme ulos, kerätään ja muutetaan takaisin hapeksi, kiitos ISS:n Environmental Control and Life Support System (ECLSS). Vesi ja energia ovat arvokkaita resursseja, joista ei haluta hukata pisaraakaan.

Mikään ei tunnu samalta täällä ylhäällä kuin maan pinnalla. Kahvin tuoksu on yhtä läsnä kuin maassa, mutta ilmavirtaukset kuljettavat tuoksuja epätavallisiin paikkoihin. Nukkumaan mennessä täytyy kiinnittää itsensä seinään, ettei kellu ympäriinsä. Nukkumishytissä on jopa pienet ikkunat, joista voi ihailla tähtiä. Kaikki tarvikkeet, myös Fisherin avaruuskynät, ovat suunniteltu huolellisesti avaruusolosuhteita varten.

Avaruusaseman tieteen popularisointi on erityislaatuista. Kokeet, joita suoritamme, ovat monimutkaisia ja vaativat tarkkaa huomiota. Olen esimerkiksi saanut tehtäväkseni selittää, kuinka kasvit, kuten zinniat ja kiinankaali, kasvavat avaruudessa ilman painovoimaa Veggie Plant Growth Systemin avulla. Kasvit kasvavat "ylöspäin" kohti valoa, eivät "alaspäin" kohti maata, kuten tavallisesti. Tämä kasvihuoneteknologia on ensiarvoisen tärkeää pitkän matkan avaruuslentojen mahdollistamiseksi, sillä se tarjoaa tuoretta ravintoa ja parantaa mielialaa vihreän elävän kasvillisuuden ansiosta.

Vaikka elämä ISS:llä on täynnä tieteellistä tutkimusta ja teknisiä haasteita, siellä olo ei ole pelkästään tieteellinen kokemus. On henkisiäkin haasteita. Avaruudessa olo eristää meidät tutusta maailmasta ja rakkailtamme. Meidän on löydettävä tapoja käsitellä tätä eristäytymistä, yksinäisyyttä ja stressiä. Onneksi ISS:llä on työkaluja ja menetelmiä tällaisen paineen käsittelyyn. Meillä on esimerkiksi mahdollisuus viettää aikaa Hubblen avaruusteleskoopin livekuvien äärellä tai keskustella perheenjäsenten kanssa videopuheluiden välityksellä.

Säteily ja sen vaikutukset ovat yksi avaruudessa työskentelyn suurimmista huolista. ISS on suojattu maan magneettikentän vaikutuspiirissä, mutta on silti altis avaruuden korkeaenergiselle hiukkassäteilylle. Käytämme erilaisia mittalaitteita, kuten NASA:n RAD-instrumenttia, monitoroimaan säteilytasoja ja suojelemaan itseämme mahdollisilta haitoilta.

Tiedämme jo, että avaruudessa eläminen on mahdollista, mutta haastavaa. Tiedämme myös, että olemme vasta raapaisseet pintaa siitä, mitä on mahdollista oppia avaruuden tutkimisesta. Avaruusasemalta katsoen Maapallo näyttää pieneltä ja haavoittuvalta, mutta samalla myös valtavan kauniilta. Se on jatkuva muistutus siitä, miksi teemme tätä työtä: ymmärtääksemme paremmin itseämme, maapalloamme ja sitä universumia, johon kuulumme.

Avaruusasemalla työskentely on kuin eläisi pienessä kelluvassa kaupungissa, jossa jokainen osa, jokainen laite ja jokainen asukas - tällä hetkellä meitä on kuusi, on osa suurempaa kokonaisuutta. Vaikka avaruudessa eläminen saattaa muuttaa meitä, se myös näyttää meille, kuinka sopeutuvia ja kekseliäitä voimme olla.

Ja niin, paitsi, että Monsöör Manninen tulee muistamaan CERNin, hän tulee muistamaan myös tämän kelluvan kaupungin avaruudessa. Tällä hetkellä vain harvat meistä saavat kokea avaruusaseman tarjoamat näkymät ja olosuhteet, mutta jokainen meistä hyötyy sen tutkimuksista. Olipa kyseessä sitten ymmärrys ilmastonmuutoksesta, kehittyneet teknologiat, jotka hyödyttävät meitä Maan pinnalla, tai unelma ihmisasutuksesta Marsissa, ISS on keskeisessä roolissa tulevaisuuden käsityksessämme.

Joka päivä ISS:ssä on seikkailu, joka vaatii jatkuvaa valppautta ja oman osansa tieteen eteenpäin viemisestä. Mutta loppujen lopuksi, kuten CERNissäkin, täällä ei ole kyse vain tieteestä. Kyse on ihmisestä, hänen uteliaisuudestaan ja halustaan ymmärtää maailmaa, universumia ja itseään. Ja kenties tulevaisuudessa myös omasta paikastaan tässä universumissa. Toivon, että jatkossakin onnekkaat ja rohkeat henkilöt, kuten Monsöör Manninen, saavat kokea tämän uuden, äärimmäisen upean ympäristön.


Katso myös:

Alfa Centauri Bb-tarina (ChatGPT)

[](data:image/svg+xml,%3csvg%20xmlns=%27http://www.w3.org/2000/svg%27%20version=%271.1%27%20width=%2738%27%20height=%2738%27/%3e)

[](data:image/svg+xml,%3csvg%20xmlns=%27http://www.w3.org/2000/svg%27%20version=%271.1%27%20width=%2738%27%20height=%2738%27/%3e)