Annan seuraavassa ChatGPT:lle oman CERNissä tekemäni matkan Facebook-päivityksen tekstin analysoitavaksi. Kehotan ChatGPT:tä sen pohjalta tyyliäni imitoiden luomaan kaksi uutta mielikuvituksellista tekstiä liittyen ISS-avaruusasemaan ja Alfa Centauri Bb -eksoplaneettaan. Molemmissa tapauksissa laitan ChatGPT:n tarkastelemaan kriittisesti ensimmäistä kirjoittamaansa versiota tekstistä. Sitten kehotan sitä antamaan parannusehdotukset ja lopuksi luomaan toisen parannetun version. Tämän jälkeen pyydän ChatGPT:tä vielä toisessa sessiossa lisäämään nimiä teksteihin.

*Monen yrityksen ja erehdyksen kautta kirjoitusmenetelmää kehitellen ja ChatGPT:n käyttäytymistä tutkien, olen molempiin lopputuloksiin varsin tyytyväinen. Haasteeksi lähinnä muodostuu se, että tarinan variaatioita muodostuu paljon ja kaikissa niissä on hyviä kohtia. Kirjan kirjoittaja yhdistäisi variaatioista elementtejä lopulliseen tekstiinsä, mutta omassa kokeessani halusin, että ChatGPT kirjoittaa mahdollisimman ehjän kokonaisuuden ilman jälkimanipulointia.

Alle dokumentoitu alustava ChatGPT-keskustelu löytyy myös osoitteesta:* https://chat.openai.com/share/216d3861-1b3c-4166-bc52-2f8988d69800

ISS-tarina (ChatGPT)

Alfa Centauri Bb-tarina (ChatGPT)

Analysointi

<aside> <img src="https://s3-us-west-2.amazonaws.com/secure.notion-static.com/8b6a9557-cf9e-48aa-9bf1-528ce986bf4a/markom.png" alt="https://s3-us-west-2.amazonaws.com/secure.notion-static.com/8b6a9557-cf9e-48aa-9bf1-528ce986bf4a/markom.png" width="40px" /> Millä kirjallisuuden ja tekstin tutkimuksesta tutuilla arviointimenetelmillä seuraavaa tekstiä voidaan arvioida? Luo lista ilman ylimääräisiä johdantoja ja yhteenvetoja.

</aside>

Hiukkasfysiikan tutkimuskeskus, näin siellä kiihdyttimet ja törmäyttimet, joiden insinöörityön taidonnäyte on vailla vertaa. Ajatella, että tämäkin laitteisto on lähtenyt liikkeelle autotalliprojektista, jossa 25 dollarilla on saatu aikaan protonien kiihdyttämiseen tarvittava prototyyppi, synkrosyklotron. Monien, 70 vuotta kestäneiden välivaiheiden jälkeen täällä pyörii edelleen uskomaton 27 kilometriä pitkä laitteisto 100 metrin syvyydessä, LHC, suuri hadronitörmäytin. Energiakriisi on tänä vuonna supistanut laitteiston käyttöä 20%. Sähköä ei ole saatavilla. Sekin mainittiin, että laitteisto vie ison kaupungin verran sähköä pyöriessään. Mielenkiintoinen kuvio tämän systeemin ekonomia.

Kymmenillä tuhansilla erilaisilla magneeteilla positiivisesti varautuneet protonisuihkut saadaan kiihtymään lähes valonnopeuteen ja sitten ne pläjäytettään yhteen. Ympärillä keskuskammiossa, joka on kymmeniä metrejä halkaisijaltaan oleva, on erilaisia tunnistimia piistä ja kristalleista koostuvia, taas tuhansittain päällekkäin. Siellä tyhjiössä syntyy tila, joka vastaa alkuräjähdyksen ensisekunnin vaiheita. Tunnettuja hiukkasia ilmestyy ja leviää kehäisesti ympärille "triljoonasosa" sekunnin ajaksi. Yksi niistä, vuonna 2012 todennettu Higgsin bosoni, massan välittäjähiukkanen, on ehkä tunnetuin. Ilman Higgsin kenttää ei olisi tiettyjä massallisia hiukkasia, eikä siis meitä. Voisi olla kyllä nähtävästi olemassa fotoneja eli valoa. Toisaalta olimme olemassa jo paljon ennen kuin tämä tiedettiin. Tieto materian koostumuksesta ja alkeishiukkasten olemassaolosta ei sinänsä vaikuta olemassaoloomme. Eli tavallaan ollaan isojen kysymysten äärellä.

Nyt tutkimiskeskuksessa työskentelee 12000 työntekijää, miljoonat opiskelijat ja tutkijat ovat saaneet käytännön opetuksen tästä tehtaasta. Dataa prosessoidaan puolen miljoonan tietokoneen avulla ympäri maailmaa hajautetussa verkossa. Ja tosiaan, saihan www ja kosketusnäytöt täältä CERNistä alkunsa.

Muuten tietysti tulee miettineeksi, että entä jos sama määrä tietoa, rahaa, resursseja, aikaa, tarmoa ja määrätietoisuutta olisi ohjattu globaalien ongelmien ratkaisuun, niin eläisimmekö toisenlaisessa maailmassa? Se, että voimme valtavalla työllä päätellä, että Higgsin hiukkanen on hajonnut fotoniksi ja z-bosoniksi, tätä tapahtuu äärimmäisen harvoin, niin mitä tällä tiedolla teemme? Osa erikoistuneesta tiedosta on todellakin kaukana mistään käytännöllisestä ja hyödyllisestä. Jos emme voi manipuloida eli käyttää saatua tietoa kentän muokaamiseen, niin hyödyttömältä se tuntuu. Mutta kun ei voi tietää, mikä vaikutus löydetyllä tiedolla on kaukana tulevaisuudessa. Ehkä kykenemmekin lopulta ohjaamaan Higgsin kenttää ja manipuloimaan gravitaatioaaltoja. Tähän voi aina vedota, ja loputtomaan uteliaisuuteen joka on perusinhimillinen ominaisuutemme.

Aina vain suurempia törmäyttimiä kehitetään, suunnitelmat ulottuvat aina 2040 luvulle asti. En edes muista miksi. Uusia hiukkasia ainakin on vaikea löytää, jos ei tiedä hyvin tarkkaan, mitä etsii. Ne ei välttämättä majaile suuremmissa energiaskaaloissa. Yhdessä videossa sanottiin, että kaikkein hauskinta olisi, jos löytyisi jotain, mitä kukaan teoreetikko ei ole kirjoittanut paperille. Mutta ilman teoriaa, on vaikea keskittää etsimistä mihinkään. Arpatuurilla on tässä pelissä giganttisesti surkeammat kertoimet kuin voittaa Vikinglotossa.

Mutta toisaalta, ehkä kaiken hyöty ei olekaan sitten niissä anomalioissa eli poikkeavuuksissa, joita saatetaan huomata, ja jotka pääsevät uutisiin, vaan todellakin kaikessa siinä työssä, joka on kehittänyt ihmisiä, kun he ovat uteliaina pyrkineet yhteisöllisesti ja riippumattomina kohti jotain mielikuvituksellista päämäärää.

Tää paikka jää kyllä mieleen Monsöör Manniselle.

[](data:image/svg+xml,%3csvg%20xmlns=%27http://www.w3.org/2000/svg%27%20version=%271.1%27%20width=%2738%27%20height=%2738%27/%3e)

<aside> <img src="https://s3-us-west-2.amazonaws.com/secure.notion-static.com/8b6a9557-cf9e-48aa-9bf1-528ce986bf4a/markom.png" alt="https://s3-us-west-2.amazonaws.com/secure.notion-static.com/8b6a9557-cf9e-48aa-9bf1-528ce986bf4a/markom.png" width="40px" /> Haluan tuottaa uuden tekstin toisesta aiheesta, joka muistuttaa mahdollisimman paljon edellä kirjoittamaani tyyliä. Mitä mainituista tavoista täytyy erityisesti ottaa huomioon? Kerro myös kriittiset huomiot alkuperäisestä tekstistäni. Siellä on nopeasti älykännykällä kirjoitettuna selviä kielellisiä kömmähdyksiä mukana.

</aside>

Imitointistrategia ja kritiikki

Kun tuotat uuden tekstin, joka pyrkii muistuttamaan alkuperäisen tekstin tyyliä, sinun tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

  1. Rakenne: Tekstisi on epämuodollinen ja keskusteleva. Se koostuu monista eri aiheista, jotka liittyvät toisiinsa, mutta joilla on myös itsenäistä merkitystä.
  2. Kielenkäyttö ja sanasto: Tekstissäsi käytät runsaasti teknisiä termejä hiukkasfysiikasta, mutta selität ne tavalla, joka on ymmärrettävää myös sellaiselle, joka ei ole erityisen perehtynyt aiheeseen.
  3. Ääni ja sävy: Tekstissäsi on henkilökohtainen sävy ja sinä käytät paljon ensimmäisen persoonan perspektiiviä. Sinä käytät myös kysymyksiä herättämään lukijan mielenkiinnon ja saamaan heidät ajattelemaan.
  4. Kriittisyys: Tekstisi esittää kriittisiä huomioita hiukkasfysiikan tutkimuksesta, sen merkityksestä ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan.

Huomioiden nämä seikat, voit kirjoittaa uuden tekstin, joka noudattaa samaa tyyliä kuin alkuperäinen. Valitse aihe, jossa on tekninen tai erikoistunut osa, mutta jossa voit myös keskustella laajemmin yhteiskunnallisista tai filosofisista kysymyksistä.

Kriittiset huomiot alkuperäisestä tekstistä:

  1. Oikeinkirjoitus ja kielioppi: Tekstissäsi on joitakin kieliopillisia virheitä ja epäselviä ilmaisuja. Muun muassa monissa lauseissa puuttuu piste tai muu välimerkki lopusta.
  2. Johdonmukaisuus: Vaikka tekstisi onkin monitahoinen ja kattaa laajan aihealueen, se voisi hyötyä johdonmukaisemmasta rakenteesta. Jotkut aiheet saattavat tuntua hieman irrallisilta tai epäjohdonmukaisilta.
  3. Selkeys: Vaikka selitätkin monimutkaisia aiheita yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, joissain kohdissa selitykset saattavat olla liian tiiviitä tai jättää avoimia kysymyksiä. Pyri selittämään asiat niin, että myös aiheeseen perehtymätön lukija ymmärtää ne.