<aside> 🤖 Tämän sivun artistin esittely, uuden keksityn kappaleen sanat sekä loppuanalyysi ovat kokonaan ChatGPT:n generoimia. Katso etusivu nähdäksesi miten sisältö on generoitu.
</aside>
M. A. Numminen on suomalainen laulaja, säveltäjä, kirjailija ja elokuvantekijä, jonka tuotanto on tunnettu erikoisista, omaperäisistä, humoristisista ja filosofisista teemoistaan. Numminen yhdistelee musiikissaan eri tyylilajeja, kuten jazzia, iskelmää, tangoa ja eksperimentaalista musiikkia. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat muun muassa "Kumipallona luokses pompin ain", "Jänis istui maassa", "Vanha holvikirkko" ja "Mitä nuoren aviomiehen tulee tietää".
Uuden laulun teema on satiiri, joka käsittelee laulun sanoittajan näkökulmasta suomalaista kulttuuria ja sen arvoja.
Kappaleen päähenkilö on itsensä M. A. Nummisen kaltainen hahmo. Hän havainnoi suomalaista arkea ja kulttuuria erilaisten ihmisten, tapahtumien ja paikkojen kautta. Laulu sijoittuu nykypäivään, ja kappaleessa kuvataan erilaisia tilanteita, joita laulun päähenkilö kohtaa Suomessa.
Säkeistö 1:
Aamulla heräsin, harjailin hampaat,
katsoin ikkunasta kylmään maahan.
Aamukahvini juotuani, huomasin yhden jutun:
Me olemme suomalaisia, ja se on sellainen putki.
Kertosäe:
Suomalainen, suomalainen! Halki, poikki ja pinoon.
Me teemme asioita omalla tavallamme - voi vitsi, mikä avot!
Me juomme kahvia ja syömme pullaa,
ja välillämme kun on hiljaista, sydämessä se kuitenkin jyskyttää.
Säkeistö 2:
Marssimme kaupan kautta mökille, sinne Helsingin halki.
Auringon laskiessa, me saunomme lauteilla, pulahtaen avantoon.
Kun metsä on pimeä, me silti kuljemme siellä,
kun moottorisaha raikaa, niin tällä porukalla puut kaadetaan.
Kertosäe:
Suomalainen, suomalainen! Halki, poikki ja pinoon.
Me teemme asioita omalla tavallamme - voi vitsi, mikä avot!
Me juomme kahvia ja syömme pullaa,
ja välillämme kun on hiljaista, sydämessä se kuitenkin jyskyttää.
Säkeistö 3:
Ylpeitä olemme urheilusta, sinivalkoisin siivin,
vaikka välillä kärsimme, yhdessä me selviämme kaikesta.
Kun karaokessa laulamme, niin kuulee koko baari,
on universaalikieltä meidän haikeus ja raikuva nauru.
Kertosäe:
Suomalainen, suomalainen! Halki, poikki ja pinoon.
Me teemme asioita omalla tavallamme - voi vitsi, mikä avot!
Me juomme kahvia ja syömme pullaa,
ja välillämme kun on hiljaista, sydämessä se kuitenkin jyskyttää.
Uuden laulun sanat kuvaavat humoristisesti suomalaista kulttuuria ja arvoja, kuten hiljaisuutta, metsän ja luonnon läheisyyttä, kahvinjuontia, karaoke-laulamista ja urheilua. Sanoituksessa on myös viittauksia useisiin Nummisen aikaisempiin teoksiin ja niiden elementteihin, kuten omaperäisten metaforien käyttö ja omaperäiset kielikuvat. Kertosäkeessä toistuu ajatus suomalaisista ylpeinä ja yhtenäisinä omalaatuisesta käytöksestään.
Säkeistö 1:
Aamulla heräsin, kuin karhunpesästä nousten,
katsoin ikkunasta maailmaa, jossa puut ovat kuin ihmisten kintereillä.
Aamukahvini juotuani, huomasin yhden jutun:
Me olemme suomalaisia, ja se on kuin tanssia villasukissa jäällä.
Kertosäe:
Suomalainen, suomalainen! Halki, poikki ja pinoon.
Me teemme asioita omalla tavallamme - voi vitsi, mikä avot!
Me juomme kahvia kuin janoisimmat kamelit,
ja välillämme kun on hiljaista, sydämessä se kuitenkin jyskyttää.
Säkeistö 2:
Marssimme kaupan kautta mökille, sinne Helsingin halki.
Auringon laskiessa, me saunomme lauteilla, kuin linnut pesällämme.
Kun metsä on pimeä, me silti kuljemme siellä,
kun moottorisaha raikaa, niin tällä porukalla puut kuin sokerista murenevat.
Kertosäe:
Suomalainen, suomalainen! Halki, poikki ja pinoon.
Me teemme asioita omalla tavallamme - voi vitsi, mikä avot!
Me juomme kahvia kuin janoisimmat kamelit,
ja välillämme kun on hiljaista, sydämessä se kuitenkin jyskyttää.
Säkeistö 3:
Ylpeitä olemme urheilusta, kuin sudet metsästämässä,
vaikka välillä kärsimme, yhdessä me selviämme kuin lauma.
Kun karaokessa laulamme, niin kuulee koko baari,
on universaalikieltä meidän haikeus ja raikuva nauru.
Kertosäe:
Suomalainen, suomalainen! Halki, poikki ja pinoon.
Me teemme asioita omalla tavallamme - voi vitsi, mikä avot!
Me juomme kahvia kuin janoisimmat kamelit,
ja välillämme kun on hiljaista, sydämessä se kuitenkin jyskyttää.
Lisätty omaperäisiä metaforia ja kielikuvia, kuten "tanssia villasukissa jäällä" ja "juomme kahvia kuin janoisimmat kamelit". Säkeistöihin on tehty myös lisäyksiä, jotka tekevät suomalaisesta kulttuurista vieläkin humoristisempaa ja ainutlaatuisempaa.